Yhä siis odotellaan innokkaina koiranpentua, ja borderterrieri siis olisi tulossa. Kuvia pennuista ei olla vieläkään saatu, mutta ne on nyt parin viikon ikäisiä ja silmätkin ovat kuulemma auenneet. Pääsemme parin viikon päästä niitä katsomaan, ja ehkä samalla valitsemaankin kumman uroksen haluamme. Niitä on siis kaksi, ja ilmeisesti kummatkin sinisiä pentuja.

Innokkaina siis odotamme, mutta onneksi tässä on muutakin tekemistä kuin odotusta. Kissoille on tarha yhä edelleen rakentamatta, ja tänäänkin Peto oli jo innokkaana menossa sinne parvekkeelle Petrin mukana. Ansa on yhä villi, mutta osaa se kyllä rauhoittuakin. Välillä se uskaltaa jopa tulla mun viereen nukkumaan jos olen sohvalla. Ei se siis ihmisiä pelkää, mutta ei ole oikein mikään sylikissakaan. Paljon se leikkii itsekseenkin, ja Pedon kanssa ne juoksee välillä kilpaa nyt kun on vihdoin kunnolla siihen tilaa.

Mutta pentua siis vain odotellessa, on meillä nimikin jo valmiina. Sen kun pitää olla luontoon liittyvä, lyhyt ja ytimekäs sekä tyhmä. Aiemmat elukoiden nimet on siis olleet Kukka, Peto, Käpy ja Ansa. Olemme keksineet nyt äärimmäisen tyhmän nimen jatkoksi, mutta en paljasta sitä vielä kun mahdollisuushan on, ettei se pentu olekaan nimensä näköinen.

Laitetaan vielä loppuun Ansa, jonka väritys on taas mielestäni vähän tummunut.